Elonkorjuuta elokuussa

Kuivuus ei vaivaa pahasti suopohjaista puutarhaa, mutta vettä kyllä kaipaisi moni kasvi. Värisävyt ovat saaneet kypsät värit ja omenapuilla on vaikeuksia kantaa koko satoaan.

Kärhöt ovat kukkineet kuukauden täydellä voluumilla.

Isohirvenjuuri ilmestyi viime kesänä itsestään ja näyttää viihtyvän. Luontoportin mukaan kasvia on käytetty lääkinnällisiin tarpeisiin.

Marjakausi jatkuu ennätyksellisen viinimarjasadon parissa. Ensimmäiset omenat alkavat kypsyä kesäomenapuussa.

Kekriaika

Ensimmäisen pakkasen innoittamana loputkin sadosta tuli korjattua. Aika monta väriä löytyikin.

Keskellä olevat myskikurpitsa ja hunajamelonit jäivät aika pieniksi. Ihan ei lämpö kantanut, vaan olisi pitänyt kylvää aavistuksen aikaisemmin. 

Varvastossuindeksi

Kesäkuuhun on vielä vähän matkaa, mutta tähän mennessä tämä on ollut mökkikesien lämpimin. Sen paljastaa varvastossuindeksi. Ensimmäisenä kesänä mökille tuotuja tossuja on voinut käyttää noin kerran kesässä. Tämän kevään lämpöaalto on mahdollistanut varvastossuttelun jo monen monta kertaa!

Omenapuissa on vielä viimeisiä kukkia. Yhdessä puussa pesii myös ötökkäkantaa hoitava talitiaisperhe.

Siirtolapuutarhan iloja on kasvivaihdokit. Kahdelta naapurilta saadut oranssihtavat kullerot ja valkoiset pikkusydämet ovat asettuneet hyvin kasvamaan.

Kellukoita ei tarvinnut odotella pitkään, vaan nekin aloittivat jo kukintansa, yksinkertaisilla ja kerrotuilla kukillaan.

Valkoisten kukkapilvien aikaan

Siirtolapuutarha-alue näyttää joka vuosi maagisen kauniilta, kun omenapuut ovat yhtä aikaa kukassa. Vienoa tuoksua ilmassa ja huumaavia näkymiä. Nämä kuvat ovat omalta palstalta.

Punaposket

Tänäkään kesänä ei tullut suurta omenakesää Vadelmalaaksoon. Kauniita punaposkia on puissa, mutta sato ei ole ihan parasta ykköslaatua (ihmismittareilla mitattuna).

Paras sato on tulossa keltakanelissa. Jonkin verran muumiotautia, mutta myös ihan hyviä yksilöitä. Toki rupia poskissa, mutta se ei makua haittaa.

Kesäomena (Huvitus?) tuotti punaposkia näyttävän määrän, mutta nämä näyttävät menevän hyötykäyttöön amppareille, sinitiaisille ja rusakoille. Muutama on maistelukunnossa, mutta muuten omenat ovat halkeilleet ja saaneet osumaa muumiotaudista, niin että pehmenevät pikavauhtia eläimien iloksi.

Punakanelin tontin laidalla ei tuota montaa omenaa, mutta näistä muutamasta jokainen on oikea valioyksilö ja todella kookas myös :)

Kolme puuta

Puutarhassa on kolme omenapuuta ja nyt pääsee arvailemaan vihdoin, mitä lajikkeet voisivat olla. Satoa ei juurikaan tule poimittavaksi kuin kompostiin, sillä matoiset ja rupipintaiset omput ovat saaneet suurin osa muumiotautitartunnan. Harmillista, mutta onneksi muutamat hedelmät sentään kypsyvätkin.

Ensimmäinen puista on kesäomena, jonka lajikkeesta ei ole selvyyttä. Todella maukas, ei ole sisältä kuultava.

Toinen puu on helposti tunnistettava, punakaneli.

Kolmas puu taitaa olla keltakaneli.